Kehittämistehtävä

Kehittämistehtävä: Joogafilosofia opettamisen tukena

Epäröin pitkään mikä olisi minun kehittämistehtäväni aihe. Selvää ajatusta ei tuntunut nousevan millään. Viime torstaina tuntia pitäessäni yksi asiakas pyysi, että kertoisin kurssilla joogan taustasta. Mistä jooga on lähtöisin, milloin se on tullut Suomeen jne. Innostuin ajatuksesta paljon, koska jooga ei ole vain "jumppaa", vaan se sisältää vuosituhansia vanhan kokonaisen filosofian, johon yksilö voi nojata oman maailmankuvansa. Siitä se ajatus sitten lähti. Joogafilosofia on työssäni ollut taustalla enemmän tai vähemmän. Opettajana tiedän historiasta ja perinteistä, mutta ne eivät näy päivittäisessä opetuksessa. Tässä siis oiva kehittämiskohde.

Nykytilan kuvaus:

Opetan suurimmaksi osaksi joogaa ja sen eri tyylisuuntia. Joogafilosofia on erittäin laaja ja monisyinen kokonaisuus, josta en ole päivittäisessä opetuksessa juurikaan puhunut. Olen halunnut viimeisimmät vuodet keskittyä toiminnalliseen anatomiaan ja fysiologiaan. Olen mennyt ns. fyysinen harjoittelu edellä. Mutta koska kannan joogan soihtua opettajana, perinnettä täytyy myöskin viedä eteenpäin siitä huolimatta, että nykyinen trendi painottuukin fyysiseen ja keholliseen puoleen.

Uskon että lähes kaikki joogaopettajat ovat samaa mieltä siitä, ettei jooga ole tosiaan vain "jumppaa". Joogaharjoittelu herkistää ja puhdistaa ihmistä. Niin kävi myös itselleni ja prosessi on yhä käynnissä. Palaan aikaan, jolloin aloitin harrastuksen itse: Ensimmäisissä harjoituksissani koin rauhaa ja ihanaa yhteyttä, jollaista en ollut kokenut muualla. Harjoittelu oli tietyllä tapaa tuttua, aivan kuin olisin joskus aikaisemminkin tehnyt tätä, ajattelin. Joogaharjoittelu saattaa muuttaa elämäntapaa vähitellen muutenkin. Itselleni se tarkoitti pitkällä aikavälillä siirtymistä kasvissyöjäksi. Myöskin "maailman tuska" kasvoi minussa; en enää pysty katsomaan mitään väkivaltaista ohjelmaa tai tekemään asioita jotka tuo rauhattomuutta. Herkistyin kärsimykselle enemmän. Joillakin ihmisillä nämä muutokset voivat olla vielä paljon isompia, joillain vähän pienempiä. Jokaisesta ei tarvitse kasvissyöjä maailmanparantajaa, mutta hänen elämässään voi tapahtua muita positiivisia asioita. En väitä, etteikö muunlainen harjoittelu voisi tuoda tällaisia vaikutuksia, mutta joogaharjoittelu saattaa joskus laukaista "positiivisen kehän". Tämän vuoksi olisi hyvä puhua oppilaille harjoittelun vaikutuksista yleisellä tasolla. Mitä joogaharjoittelu voi tuoda jos sille on auki ja miksi se tapahtuu.


Syitä miksi joogafilosofia ei ole ollut opetukseni ydinasia:

- Ihmiset tulevat tunneille eri syistä; toinen on "kankea", yksi haluaa rauhoittua. Toinen haluaa "jumppaa", toinen henkisyyttä. Kolmas ei välitä joogan historiasta ja itämaisesta meiningistä ja neljännen odotukset on taas jotain muuta. Olen ajatellut, että suurin osa ihmisistä tulee kuitenkin tunneille koska he haluavat 1. liikettä 2. rauhoittumista sopivassa suhteessa. Joten niitä kahta olen tarjonnut.

- Pelko, että ihmiset ajattelevat joogan uskonnollisena asiana. Joogan perinteet ovat hindulaisuudessa ja sieltä kumpuaa myöskin heidän jumalhahmonsa kuten shiva ja ganesha. Jooga ei ole uskonto, vaikka joissakin suomalaisissa herätysliikkeissä onkin ilmeisesti yritetty moista väittää. Kuitenkin kaiken uskonnollis-sävytteisen toiminnan, kuten mantraamisen olen halunnut tietoisesti jättää pois. Myöskään en ole puhunut näistä myyttisistä hahmoista, vaikka ne ovat verrattavissa esim. Väinämöiseen tai muihin Kalevalaisiin taruhahmoihin.

- Fyysinen keho kiinnostaa minua ja ne "ongelmat", joita meillä nykypäivän ihmisillä on. Koen, että teen tärkeää työtä kun saan ohjata ihmisille hyvää tekeviä kehonharjoitteita.

Miksi sitten haluan tuoda joogafilosofian tunneille tai opetukseni tueksi jatkossa?

Olen kokenut huonommuutta verrattuna muihin joogaopettajiin, etten ole niin perehtynyt joogan historiaan. Joogaopettajat puhuvat usein hienoin lausein tästä filosofiasta ja osaavat selittää siitä paljon eteenpäin. Minusta on tuntunut, etten ole "samaa porukkaa" heidän kanssaan koska en ole niin syvällisesti perehtynyt traditioon. Toisaalta tämä huonommuuden tunne ei ole se asia mikä minua ajaa tässä eteenpäin. Olen kutakuinkin sinut itseni ja opettajuuteni kanssa nykyään. Minulla on omat kiinnostuksen kohteeni ja omat tavat tehdä tätä työtä.

Se miksi joogafilosofia voisi nyt hypätä laajemmin kuvioon, on se että se vahvistaa omaa yhteyttäni joogan opettamiseen. Sana jooga tarkoittaa nimen omaan "yhteyttä". Se, että minulla on jo omanlainen yhteys ja prosessi joogan kanssa, on mahdollista että se yhä kasvaa ja syvenee.
Lisäksi olisi tärkeää jatkossa tuoda asiakkaillekin tiedoksi näitä perus joogafilosofian käsitteitä pieninä palasina. Heidän reaktioitaan seuraamalla voi sitten tarkkailla, miten se heissä soi.

Eli summa summarum; Joogafilosofia oman opetuksen tukena on kehittämistehtävän aiheena. Se, miten tulen viemään sen käytäntöön, jää vielä nähtäväksi. Olen avoin sille, mitä joogafilosofian opiskelu minussa herättää ja miten se tulee näkymään tunneilla.

Aikuisen oppiminen oman opetustyön kannalta

Miten voin työssäni edistää aikuisten oppimista?

Työni ryhmäliikunnan ohjaajana on toki tietynlaista opetusta, mutta varsinainen opetustilanne se ei sanan varsinaisessa merkityksessä ole, jos mietitään perinteistä koulu-opetusta. Toki tunnilla ja lukukaudella on tietyt tavoitteet mitä kohti mennään, mutta varsinainen "opetustilanne" on asiakkaidemme vapaa-aikaa ja harrastusta. He eivät ehkä ajattele jumppatunnille tullessaan että menen oppimaan, vaikka toki he varkaiten oppivatkin esimerkiksi lihaskuntoliikkeiden oikeaa suoritustekniikkaa ja parempaa koordinaatiota.

Heillä on innostus ja halu tulla ryhmäliikuntatunnille. Syitä voivat olla mm. sosiaaliset syyt, hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyminen, oma aika, vastapaino työlle jne. Ohjaajana minulla on tuntiraamit, jonka mukaan mennään.

Jotta asiakas oppii turvalliset tavat tehdä liikkeet, täytyy:
- Toistoja olla riittävästi (tästä olenkin saanut palautetta aikaisemmin)
- Tarpeeksi informaatiota oikeanlaisesta suoritustavasta (oleellisimmat asiat, ei liikaa tietoa)
- Osata jäsennellä asiat selkeiksi menetelmiksi (*), että kokonaisuus on looginen
- Tarpeeksi tuttua asiaa, ei liikaa uutta > onnistumisen kokemus
- Turvallinen ympäristö "henkisesti". Ei tehdä asioista liian vaikeita. Yksinkertaistetaan asioita ja kannustetaan.
- Tuodaan konkretia mukaan; mitä hyödyt kun teet tämän?
- Verbaaliset ohjeet kehotuntemuksen lisääntymiseksi erityisesti rauhallisilla tunneilla


Miten voin poistaa mahdollisia oppimisen esteitä?

Oppimisen esteitä voivat olla mm. tilaan liittyvät asiat (valaistus, lattia, varusteet jne.. kaikki pitäisi olla kunnossa), asiakkaan omat rajoitteet/vammat, kehotuntemus heikkoa tai asiakkaan ikävät kokemukset liikunnasta aikaisemmin. Oppimisen esteinä voi olla myös liika informaatio/liian monimutkainen tapa opettaa > Asiakas turhautuu ja ei tule enää.

Ohjaajana huolehdin että fyysiset tilat ovat kunnossa ja turvalliset. Asiakkaan omat rajoitukset ja haasteet ovat ohjaajalle perustyötä, eli eriyttäminen ja henkilökohtainen ohjaaminen onnistuu kyllä, mikäli asiakas vain kertoo taustansa ohjaajalle.
Jos asiakkaalla on ikäviä kokemuksia liikunnasta, usein ohjaaja ei tiedä tätä. Jos tietäisi, hän voisi tehdä niin paljon asiakkaan hyväksi kannustamalla ja tsemppaamalla.
Se, että annan aikaa oppia, on tärkein. Sopivasti tuttua asiaa ja ripaus uutta.
Asiakkaan oma motivaatio hyvinvoinnin lisäämiseen on A ja O. Hän ei tule tunneille jos häntä ei kiinnosta. Ohjaaja voi ruokkia motivaatiota kertomalla miksi hyödymme tästä. Mutta viime kädessä asiakkaalla pitää itsellään olla ajatus siitä, että "tämä on minulle hyväksi".









*Menetelmät ryhmäliikuntatuntien suunnittelussa. Tämä on itselleni kertauksena:

Tunti voi olla koreografinen eli esimerkiksi musiikkiin tehty. Silloin joko askeleet sanelevat koreon tekemisen tai sitten muut "askellukset" tehdään musiikkiin, eli kahdeksikkoon yleensä.
Toinen tapa on etenevä jumppa. Siinä liikkeitä tehdään vain peräjälkeen, eikä edelliseen palata.
Vaihtoehtona on myös käyttää erilaisia muita menetelmiä, kuten kiertoharjoittelua, paikkaharjoittelua, Hiit/tabata harjoittelua.
Perus ryhmäliikuntatunti sisältää aina lämmittelyn, cardio-osuuden, lihaskunto-osuuden sekä loppujäähdyttelyn. Näin saadaan huomioitua kaikki terveyskunnon osa-alueet.